Eettisyys itsemääräämisoikeuden rajoittamisessa- verkoston uusi blogisarja

Eettisyys itsemääräämisoikeuden rajoittamisessa- verkoston, eli ERA-verkoston tärkeimmät tehtävät ovat itsemääräämisoikeuden rajoittamisen vähentäminen tahdosta riippumattomassa hoidossa, sekä tahdosta riippumattoman hoidon laadun ja turvallisuuden parantamiseen tähtäävien hyvien käytäntöjen levittäminen ja näyttöön perustuvan tiedon jalkauttaminen käytäntöön. Lisäksi verkosto pyrkii seuraamaan mielenterveyslain säätelemän itsemääräämisoikeuden rajoittamisen kansallista tilannetta ja siihen liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä. ERA- verkosto pyrkii tulevien blogikirjoituksien avulla tukemaan näiden tehtävien toteuttamista levittämällä tietoa myös verkoston ulkopuolisille toimijoille ja sidosryhmille. Verkoston on tähän mennessä tuottanut kaksi kansallista julkaisua: ”Pakon käytön vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen psykiatrisessa hoidossa” (1) sekä ”Eristämisen ja sitomisen kansalliset laatukriteerit” (2). Näiden julkaisujen tavoitteena on ohjata tahdosta riippumattoman hoidon laatua ja turvallisuutta.

Ajankohtaisia ilmiöitä, jotka puhuttivat verkoston syystapaamisessa 2024

Verkostomme tapaa kahdesti vuodessa, syksyisin ja keväisin. Syyskuussa verkostolaiset kokoontuivat Joensuuhun syystapaamisen merkeissä. Paikalla oli 23 asiantuntijaa 13:sta eri organisaatiosta, etäosallistujat huomioiden edustettuna oli 19 psykiatrista erikoissairaanhoitoa tarjoavaa organisaatiota ja yksi yliopisto. Monessa organisaatiossa ajankohtaiset säästöpaineet ja niiden vaikutukset puhuttivat verkostolaisia. Silti oli ilahduttavaa huomata, miten myönteisesti organisaatioissa suhtaudutaan verkostotoimintaan mahdollistamalla edustajien osallistuminen verkoston syystapaamiseen.

Tämän syystapaamisen isona teemana oli implementaatio, eli käytäntöön jalkauttaminen. Elämme tilanteessa, jossa meillä on olemassa paljon tutkittua tietoa ja näyttöön perustuvia menetelmiä, joilla voidaan vähentää pakkoa psykiatrisessa hoidossa, parantaa turvallisuutta ja hoidon laatua. Silti vielä tuntemattomampi osa-alue on tutkitun tiedon ja näyttöön perustuvien menetelmien implementaatio. Pelkkä näyttöön perustuva menetelmä ei sellaisenaan takaa toivottuja tuloksia tai muutosta, mikäli sen käyttöönottoa ei ole suunniteltu, seurattu ja arvioitu. Muita ajankohtaisia asioita olivat mm. psykiatrian henkilöturvallisuuskoulutukset, nykyisen lainsäädännön tulkinta turvasolussa tapahtuvasta tahdosta riippumattomasta turvasoluhoidosta ja M3+ -päätöksen tiedoksiannossa annettavat asiakirjat.

Implementaatio- ylätason helinää vai käytännön apuväline?

Olemme varmasti kaikki olleet joskus tilanteessa, jossa täytyisi ottaa käyttöön jokin uusi menetelmä, mutta emme tiedä miten se tehdään tai käyttöönotto perustuu ”musta tuntuu”- periaatteeseen. Onneksi implementaatiota on tutkittu ja siitä tuotettava tutkittu tieto lisääntyy jatkuvasti. Implementaatiotiede on oma tieteenalansa, joka tarjoaa erilaisia teorioita, viitekehyksiä ja malleja implementaation eri vaiheiden tueksi ja arviointiin. Mistä sitten tiedämme mikä teoria, viitekehys tai malli olisi soveltuvin? Eurooppalainen FOSTREN (Fostering and Strengthening Approaches to Reducing Coercion in European Mental Health Services) -verkosto on julkaissut systemaattisen kirjallisuuskatsauksen pakon käytön vähentämiseen tähtäävien menetelmien ja ohjelmien implementaatiomalleista(3).



Kuva 1.Implementaatio luennolta FOSTREN training school Madrid kesäkuu 2024

Joensuun verkostotapaamisessa saimme kuulla luennon dosentti, yliopistonlehtori, TtT Tella Lantan toimesta. Luennossa näkökulmana oli tulevien eristämisen ja sitomisen laatukriteereiden implementaatio. Luennon jälkeen pidimme työpajan, jossa verkostolaiset saivat tunnistaa mahdollisia esteitä implementaatiolle. Työpajassa käytettiin hyväksi CFIR- viitekehystä (Consolidated Framework for Implementation Research) esteiden tunnistamiseen (4). Esteiden tunnistamisen jälkeen verkostolaiset saivat pohtia pienryhmissään ratkaisuja esteiden selättämiseen.

Esteiden tunnistamista voidaan pitää valmistelevana toimena ennen varsinaisen implementaatiosuunnitelman tekoa. Toki etukäteen tunnistetut esteet voivat osoittautua implementaation edetessä vääriksi tai etukäteen ei ole onnistuttu tunnistamaan kaikkia ilmeneviä esteitä. Siksi implementaatiossa usein hyödynnetään PSDA- viitekehystä (Plan Study Do Act), jonka avulla implementaatioprosessi ymmärretään iteratiivisena prosessina, eli suunnitelmaa kehitetään prosessin aikana kerätyn uuden tiedon mukaan ja siihen liittyy jatkuva arviointi (5).

Lopuksi

Verkostotapaamisen työpajan avainhuomioita implementaation tukemiseen:

  • Käyttöön otettavan menetelmän hyötyjen esiintuominen eri toimijoiden näkökulmista
  • Erilaisten mielipidevaikuttajien osallistaminen implementaation jokaisessa vaiheessa
  • Yhteistyön merkitys eri organisaatioiden kanssa ja toisilta oppiminen
  • Implementaatiossa käytettävien materiaalien ja koulutusten monipuolisuus
  • Kattava tiedottaminen ja viestintä implementaatio prosessin jokaisessa vaiheessa
  • Hyödynnetään jo olemassa olevia rakenteita ja työryhmiä implementaatiossa

Lue lisää

1.                       Makkonen P, Putkonen A, Korhonen J, Kuosmanen L, Kärkkäinen J. Pakon käytön vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen psykiatrisessa hoidossa [Internet]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos; 2016. Report No.: 13. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-751-0

2.                       Björkqvist M, Korte M, Tammentie-Sarén T. Eristämisen ja sitomisen  kansalliset laatukriteerit [Internet]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2024. (Ohjaus). Report No.: 12. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-419-2

3.                       Lantta T, Duxbury J, Haines-Delmont A, Björkdahl A, Husum TL, Lickiewicz J, ym. Models, frameworks and theories in the implementation of programs targeted to reduce formal coercion in mental health settings: a systematic review. Front Psychiatry. 15. kesäkuuta 2023;14:1158145.

4.                       Kirk MA, Kelley C, Yankey N, Birken SA, Abadie B, Damschroder L. A systematic review of the use of the Consolidated Framework for Implementation Research. Implement Sci. joulukuuta 2015;11(1):72.

5.                       Taylor MJ, McNicholas C, Nicolay C, Darzi A, Bell D, Reed JE. Systematic review of the application of the plan–do–study–act method to improve quality in healthcare. BMJ Qual Saf. huhtikuuta 2014;23(4):290–8.

 

Kirjoittajat:

Maiju Björkqvist, TtM, sairaanhoitaja AMK

Turun yliopisto

Varsinais-Suomen hyvinvointialue, TYKS psykiatria

ERA-verkoston vastuuhenkilö

Tella Lantta, TtT, dosentti, sairaanhoitaja AMK

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

Mikko Korte, osastonhoitaja, sairaanhoitaja YAMK

Varsinais-Suomen hyvinvointialue, TYKS psykiatria

ERA-verkoston vastuuhenkilö

Tarja Tammentie-Sarén, ylihoitaja, TtT

Pirkanmaan hyvinvointialue, TAYS psykiatria

ERA-verkoston vastuuhenkilö


Kommentit